Leipää ja sirkushuveja

Mamman loma on ollut kivaa aikaa myös minulle. Ollaan oltu tosi paljon takapihalla ja minä saan olla siellä myös ihan yksin. En ole karannut yhtään kertaa omille teille. Olen kyllä ollut aika uuvuksissa tästä viime aikaisesta helteestä. Kuumuudesta huolimatta minun pitää saada juosta pallon perässä. Vien sen aina mammalle ja mamma heittää pallon ja minä juoksen tuhatta ja sataa sitä hakemaan. Kuumuuden ja oilisiko vähän jo vanhuuden johdosta en jaksa kauhean pitkään juosta. Aina välillä minun pitää viilentää mahanahkaani varjoisassa paikassa, pitkässä ja viileässä ruohikossa.
Jo muutaman yön mamma on koenukkunut olohuoneen tuoli/sänkysysteemiä. Minä olen ollut ihan ihmeissäni, kun en pääse mamman viereen makkarin parisänkyyn. Mamma ei myöskään päästä minua viereensä kapealle patjalle, joten minun on pitänyt nukkua divaanilla ihan yksin. Mamma antoi myös ukaasin olla petaamatta parisänkyä, koska se oli pedannut sängyn vieraita varten. Viime yönä kömmin kesken yön nukkumaan parisänkyyn päiväpeiton päälle. Nyt odottelen ihan ihquna, ketä meille on oikein tulossa ;))
Mamma on käyttänyt minua tavallista pidemmillä remmilenkeillä, vaikka monena iltana en olisi enää jaksanut kuuman päivän jälkeen lähteä lenkille. Mamma on vain käskenyt ja sitten olenkin ollut melkein perässä vedettävänä. Äsken käytiin taas tekemässä lenkki ja löysin jotain tosi hyvää tien vierestä. Mamma kyseli, että onkos suussani leipää vai p...aa? Mutta kun näki, että leipäähän minä löysin, niin antoi minun syödä ihan rauhassa. Mutta minäpä meinasin taas tukehtua siihen kovaan leipäkannikkaan, kun se pitää hotkaista kiireellä pois, ettei se mamma kuitenkaan sitä ottaisi.

Hauskaa Jussia!

Hauskaa Jussia 2009!
Ottakaa näin rennosti kuin minä, niin ei kylmyys ja vesisateet haittaa ;))

Minua ei pienet sateet ja kylmyydet haittaa. Otan ilon irti elämästä silloin kun se on mahdollista. Juhannusviikko on ollut kylmä ja sateinen, mutta olemme mamman kanssa kerinneet olemaan myös ulkona. Alkuviikosta olemme kahtena päivänä tehneet puutarhahommia. Minä olen yrittänyt kaikin mahdollisin tavoin estää ja keskeyttää mamman hommat tuomalla palloa siihen lähettyville heitettäväksi. Mamma on raivonnut ja uhannut laittaa minut lukkojen taakse sisälle, mutta minäpä pinkaisen aina silloin vähän edemmäksi vaikkapa metsään samoilemaan. Muuten on huisin kivaa kun on kesä eikä lumi haittaa pallon heittoa eikä juoksua. Mutta kunto on vanhetessa vähän huonontunut enkä jaksa juosta hyvin pitkää aikaa. Aina välillä on viilennettävä mahakarvoja varjossa tai pidemmässä ruohossa vaikkapa naapurin puolella.

Rento Reino

Tämä viikonloppu on mennyt ihan rentoillessa, vaikka ulkona olisi ollut mitä mainioin keli! Ensin mamma skitsosi jostain opinnäytetyön suunnitelmasta, mikä piti kirjoittaa launatai - sunnuntaipäivinä. Sitten mamma heräsi lauantaiaamuna jälleen kerran mahatautiin ja minulta meni viikonloppu ihan rentoiluksi. Pääsin eilen kaksi kertaa ja tänään yhden kerran juniorin kanssa rullaluistinlenkille. Mamma varoitteli junioria, mutta ei minua lenkin vaarallisuudesta, koska minä olen joskus ihan hökäle ja juniori ei suostu laittamaan edes kypärää päähänsä. No juniori kertoi mammalle, että minä meinasin heittää tämän päivän lenkillä henkeni, mutta onneksi en ole eilisen teeren poikia ja ihan vähästä en säikähdä, joten hengissä ollaan ja köllötellään mamman vieressä taas rento reiskana. Käytti se mammakin tänään minua jo parilla pienellä lenkillä ja arvatkaapa, kevät on tulossa meillekin ;) Kohta on takapihalta lumet sulaneet ja kun aurinko paistaa vielä muutaman päivän niin takapiha kuivaa ja minä pääsen hakemaan palloa ihan pitkän kaavan mukaan. Se on ollut vähän torsoa näin talvella, kun hankea on ollut ihan yhden koiran jalan verran.

Virpomisjuttuja

Eilen sunnuntaina oli jokin virpomisjuttu, josta minä en meinannut oikein ymmärtää yhtään mitään. Mutta yhden asian minä ymmärsin, että meidän keittiön pöydällä sellaisessa mamman Mariskoolissa oli erivärisien kiiltävien papereiden sisällä pieniä, ihania, hyvältä maistuvia suklaamunia. Minä olen perso kaikelle makealle ja vaikka koirille ei pitäisi kuulemma antaa ihmisten suklaata niin kyllä minä sitä aina silloin tällöin saan, kun oikein jaksan kerjätä. Minä olen sitä mieltä, että elämästä pitää nauttia silloin, kun se on vielä mahdollista.

Nokipoika

Katsokaapa noita minun etutassuja ja arvatkaa mitä niissä on?? Oli perjantain 13. päivä maaliskuuta, kun mamma sairaslomansa jälkeen illalla teki lumitöitä ja sitten leikitti minua tuolla ulkona pallon kanssa. Muutama päivä aikaisemmin meillä kävi nokisutari nuohoamassa tulipesän ja piisin. Sitten mamma antoi ohjeen, että tuhkat voi heittää tuonne metsän reunaan takapihalle. Mamma yleensä aina peittää tuhkat kesällä multaan ja talvella lumen alle. Mutta nokisutaripa olikin heittänyt kaikki tuhkat pitkin lumipenkkaa. Sinä perjantai-iltana mamma heitti pallon, joka osui takapihalla olevaan koivuun ja siitä suoraan tuhkakasaan. Ja minä poikapa nopeana läksin etsimään palloa tuhkakasasta. Ja arvatkaapa miten siinä kävi. Käpälät, kuono, leuan alus ja vähän selkää olivat ihan tuhkasta mustana. Ja sitten mamma suuttui aivan valtavasti itselleen. En viitsi edes kertoa, mitä se sanoi tai ajatteli :( Mutta sitten minä ja mamma pääsimme suihkuun. Onneksi löytyi koirasahmapoo ja minä sain sellaisen märän pesun, josta en tykännyt yhtään. Suihkun jälkeen puistelin itseäni kuivaksi ja mammakin auttoi pyyhkimällä minua isoon pyyhkeeseen. Sellainen epäonnen perjantai meillä oli!

Lelu

Tässä joku aika sitten, kun mammalla oli tilipäivä, niin se tuli kotiin ja antoi minulle lelun. Oli käynyt töistä tulomatkallaan K-kaupassa, jossa oli jo joulun aikaan myynnissä tällaisia mukavia possuja. Olisivatko olleet joululahjoiksi meille kaikenkarvaisille lemmikeille. Mutta mamma nyt hyvää hyvyyttään oli ostanut minulle tällaisen possun. Ja arvatkaa tykkäänkö. Minusta on hirmuisen mukavaa, kun possun suusta kuuluu sellainen kumea röhkiminen, kun sitä vähän puraisee. Eikä se ole edes mennyt rikki, vaikka olen sillä aika paljon leikkinyt. Yhden kerran mamma hermostui, kun se oli lukemassa jotain ja minä vein aina possun sen viereen ja melkein syliin, kun olisin halunnut että sitä vedetään minun kanssa tai se heitetään ja minä käyn sen hakemassa. Silloin possu lensi uunin päälle ja oli siellä jemmassa yhden vuorokauden. Mutta nyt possu on taas minun ilonani ;))

Hiihtolomalla

Mukavaa kun on kivaa! Mamma on olevinaan hiihtolomalla, vaikka ei se ole lomallaan nähnyt kuin juniorin hiihtomonot. Kaivaisi omat sukset esille ja lähtisi vaikka jäälle hiihtelemään minun kanssa. Se olisi muuten huisin kivaa.

Ei se jouda, kun se istuu vain silmät kiinni tietsikan kuvaruudussa ja naputtelee konetta. Eilen se vähän relasi, kun sai kait jotain valmiiksi. Mutta uudet hommat painavat näköjään päälle.

Olen minäkin saanut nauttia mamman lomasta. Lomalla minä pääsen kolme kertaa päivässä pitemmille lenkeille. Aamulenkitkin ovat ihan oikeita lenkkejä, eikä vain Puukalusteella piipahduksia. Nyt ollaan pari kertaa käyty yli tunnin mittaisella lenkillä. Se alkaa riittää minulle. Jaksan sitten taas levätä kunnolla. Ruokaa minulle annetaan näin loma-aikaan ihan lounasaikaan eikä sitä tarvitse odotella tuonne päivällisaikaan, niin kuin normaalina työpäivinä. Nyt ne suunnittelevat pääsiäiseksi jotain reissua Etelä-Suomeen. Mamma suunnittelee kysyvänsä ottaisiko H minut luokseen tai kävisi hoitamassa tänne. Jos ei niin sitten joudun menemään koiratarhaan. Se ei kuullosta minusta oikein hauskalta.

Tuo iloisen värinen pallo on minun säbä-pallo. Pelasin juniorin kanssa säbää sisällä ja juniori yrittää harhauttaa minua, mutta aina joskus onnistun saamaan pallon hampaisiini. Se onkin pallon menoa, niin kuin huomaatte. Nyt olen yrittänyt omia pallon ihan itselleni ja kohta se onkin pelkkä muisto vaan.