lauantai 25. joulukuuta 2010

Joulu 2010

Joulurentsotus
Tämä joulu on mennyt pakkasia pidellessä. Pakkanen on paukkunut -30 asteen paikkeilla ja se tietää ongelmia minulle. En millään pysty etsimään hyvää kakkapaikkaa hangesta, sillä minun tassut jäätyvät. Onneksi asutaan tässä pellon laidassa ja mamma on päästänyt minut ihan yksin ulos kakkareissulle. Yhtenä iltana tulin linkuttaen sisälle, kun minun tassut oli niin jäässä, että niihin koski. Mamma on ollut kotona koko joulun, kun se päivystää. Onneksi sen ei ole tarvinnut lähteä tuonne pakkaseen vaan on selvinnyt puhelimeen puhumisella. Sitä se on kyllä tehnytkin! Juniori lähti jouluristeilylle serkkunsa ja tätinsä kanssa. Ihan mukava, kun juniori pääsee vähän kulkemaan eikä tarvitse näillä pakkasilla neljän seinän sisällä nyhjöttää. Minä sain joululahjan ja se oli kyllä ihan kiva. Mamma antoi sen jo aatonaattona ja minä poika nautiskelin siitä ihan täböllä ;))

Joulurinkeli
Herkutellen

tiistai 26. lokakuuta 2010

Mannekiini

Tämä on paras ;) Miun kieli menee melkein solmuun!
Minä 9 v.
Mamma sai / osti uuden kameran ja arvatkaa kuka siitä on joutunut kärsimään. No minä tietysti! Ei sen hetken rauhaa, että saisi unensa vetäistä ilman häirintää. Minusta on otettu kuvaa edestä ja takaa, varpaasta ja karvasta, nukkumassa ja seisomassa ja vaikka miten perin. Ensin zoomaaa juniori ja kohta perään mamma. Jo on ihme, vai oonko yksinkertaisesti vaan niin kuvauksellinen.

Mustaa ja valkeaa
Vasen silmä
Anturoissa on jotain roskaa!

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Synttärit


Keskiviikkona 13.10. minulla oli synttärit ja ikävuosia on nyt kasassa 9 vuotta. Emme kerinneet juhlimaan viikolla, mutta edellisellä viikolla juniori oli valinnut kauppareissulla minulla lahjan. Se tosin annettiin minulle jo ennakkoon ja hyvä niin! 


lauantai 11. syyskuuta 2010

Pallo putkeen


Oltiin mamman kanssa tutkimusretkellä läheisellä meluvallilla. Minulla oli totta kai pallo hampaissani koko ajan. Mamma heitti sitä aina välillä ja sitten minä poika pinkaisin hakemaan pallon. Kuljettiin vallille ja mammaa tietenkin kiinnostaa kaikki maassa olevat tapit ja putket. Niinpä kun mamma meni katsomaan yhtä sadevesiputkea läheltä, tein minä saman perässä ja kuinka ollakaan pallo tipahti sinne putkeen.


Ja vaikka mamma tietääkin aika paljon noista putkista ja kaivoista, ei hänkään tiennyt että minne putki johtaa. Niinpä minä herneaivo jäin vain ihmettelemään pallon häviämistä kun mamma läksi jo kohti kotia. Ei auttanut hänen selityksensä eikä viheltelynsä eikä pyyntönsä lähteä kotiin. Minä rupesin kaivautumaan putkeen.


Kun mamma tuli takaisin olin jo melkein putkessa. Mamman piti tuoda minulle toinen pallo ja laittaa minut talutushihnaan ennen kuin sai minut takaisin kotiin. Minä olin kyllä ihan kuumissani kun tein niin ison työn sen eteen, että olisin saanut pallon pois sieltä putkesta. No nyt on minulla taas yksi pallo vähemmän kun mamma on sitä mieltä ettei tuota palloa kannata enää haikailla.


sunnuntai 29. elokuuta 2010

Ei mitään rajaa!


Kun muutimme tänne uuteen kotiin, niin minulta hävisivät kaikki omat nukkumapaikat. Entisessä kodissa mamman toimistohuoneessa oli minulle ihan ikioma tuoli, jossa nökötin melkein aina kun mamma oli toimistossaan. Täällä uudessa kodissa minulla ei ole omaa paikkaa. Mamma yritti kovasti opettaa minua nukkumaan lattialla ja onnistuihan se helteiden aikana. Mutta nyt kun syksy ja viileät kelit ovat tulleet, minusta on vaan niin mukava kavuta mamman viereen nukkumaan. Mamma ei ole vielä löytänyt sängynpeittoja sänkyihin, joten mamma petaa minulle päiväksi oman peiton ja tyynyn sängyn päälle. Hyvin usein nykyisin olen kuitenkin kaivautunut sinne mamman tyynylle nukkumaan peiton alle. Siellä on vielä mukavan lämpöistä ja mamman tuoksuista. Mutta sitten toinen ongelma minulla on tuolla keittiössä ja olohuoneessa. Sielläkään ei ole ollut oikein mukavaa paikkaa, josta näkisin vähän maailmaa. 



Viime viikolla meille tuli aivan ihanat keittiön tuolit. Niissä on vaan niin mukava levätä. Yksi tuoli on myös sopivasti hollillaan, että näen siinä istuessa tsekkailla kolmesta ikkunasta pihamaata. Jos vaikka mamman näkemä rusakko tai kissa sattuisi erehtymään tulemaan minun reviirille!


sunnuntai 15. elokuuta 2010

Kuvauksellinen


Minä Folfheart Grandslam alias Jeppe kuvattuna 13.8.2010



Minun nassuun tarkennettuna



Minun uninen simmukka



Minun kirsu, elintärkeä ruumiin osa!


lauantai 7. elokuuta 2010

Kuuma


Olin viime viikonloppuna perjantaiaamusta maanantai-iltaan hoidossa Kontiolahdella sijaitsevassa Tassuparkissa. Paikka on tosi kiva ja siellä tarjotaan koirille hoitoa silloin kun isäntäväki haluaa matkustaa ilman meitä karvakuonoja. Mamma tykkää tuollaisesta paikasta, josta saa ostettua asiantuntijalta palvelua. Minä kun olen aika vaativa hoidettava. Kotona olen ihan tosi rauhallinen, mutta vieraissa paikoissa vähän hötky. Tassuparkki on ihan kiva lisä lemmikkien hoitoon. No en arvannut minne ollaan menossa kun mammman kanssa perjantaiaamuna sinne ajeltiin. Mamma hyvästeli ja jätti minut hoitoon. Olihan se hiukan stressaavaa kun viikonloppuna siellä oli hoidossa 24 koiraa. Niin kyllä siellä jouduin hieman hötkyilemään. Kotona sentään olen ihan ykkönen ja hieman lellittykin ;) No viikonloppu hurahti ja sunnuntaina käytiin 12 koiraa omaan kotiin ja mamma ei tullutkaan minua hakemaan ja minä en ymmärtänyt että miksi minua ei tultu hakemaan. Maanantaina oli hieman ikävä mammaa ja ilmaisinkin sen. Mutta sitten mamma ilmaantui hakemaan ja hoitotäti kysyi mammalta, että saako minut laskea irti häkistä. Mamma tuumaili, että varmaankin lähden hänen mukaansa. Ja niinpä tervehdittyäni mammaa kävin kiireen vilkkaan katsomassa toimistosta vieläkö siellä oli se kani. Mutta kun kanikin oli jo lähtenyt kotiin, juoksin suoraan autolle ja olin ikionnellinen päästessäni omaan kotiin. Ääni oli minulla hieman käheänä kun olin kuitenkin uikuttanut ikävissäni ja kotona minun ei yleensä tarvitse haukkua. Sitten olin kyllä tosi väsynyt ja yöllä iski joku stressin laukaisu, kun en päässyt hyppäämään mamman sänkyyn vaan vapisin vaan lattialla. Onneksi mamma auttoi minut sänkyyn. Nyt olen nautiskellut mamman työpäivän jälkeen mamman huomiosta, kun juniorikin jäi vielä lomailemaan ja tulee vasta lauantaina kotiin. Mamma on käyttänyt minua uimassa joka päivä. Nyt on kyllä ollut hiukka tukahduttavia päiviä ja öitä, joten olen etsinyt sängyn alta hieman viilennystä mahakarvoilleni.



torstai 29. heinäkuuta 2010

Diagnoosi


Koska mamma on ollut niin saamaton, että minun rokotukset olivat vuoden myöhässä, jouduin kärsimään ja käymään rokotuksissa kaksi kertaa kuukauden välein. Nyt on sitten taas rokotukset voimassa kennelyskää  lukuun ottamatta (1 vuosi) kaksi vuotta.
Ensimmäinen lääkäri kokeili minun kiveksiä ja oikeasta kiveksestä löytyi kasvain, jonka kasvua kannattaa seurata. Mamma on kyllä huomannut kiveksen kasvun. Lääkärin epikriisin mukaan kannattaa harkita kastraatiota joka ehkäisee ylimääräisen hormonin aiheuttaman eturauhasen laajentuman. Sellainen operaatio on minulla tiedossa tässä syksyn aikana, kunhan mamma saa taas kalenterinsa kodikseen lomien jälkeen.


Uintia


Vähänkö on ollut hieno kesä ja mamman kesäloma. Uuden kodin lähellä on kaksi yleistä uimarantaa, jonne ei tietenkään voi koirat mennä polskimaan. Mutta löydettiin mamman kanssa ihan kiva koiran uintipaikka tästä kodin läheltä. Olen päässyt uimaan jo monta kertaa. Ensimmäisen kerran lähdin ottamaan sorsaa kiinni, mutta onneksi se älysi lähteä lentoon, niin en saanut sitä kiinni. Seuraavilla kerroilla meillä on ollut tennispallo mukana. Palloa on kiva käydä hakemassa uimalla. Ihana kesä!


maanantai 26. heinäkuuta 2010

Uusi koti


Nyt se mamma meni tekemään sen asian, jota se on miettinyt jo kaksi vuotta! Meni ostamaan meille uuden kodin. Mutta toisaalta, minähän olen tottunut jo näihin muuttoihin. Täytän syksyllä 9 v. ja olen muuttanut elämäni aikana ekaks tietty kasvattajalta mammalle Verkkotielle, sitten Verkkotien rivarista Hiekkalantien omakotitaloon, sitten Hiekkalantieltä Huvimäentien väliaikasirivariin, sitten Huvimäentieltä Punatulkuntien omakotitaloon ja nyt Punatulkuntieltä Vehkataipaleen rivariin. Kaiken kaikkiaan viisi muuttoa, joten ei ole päässyt homehtumaan yhteen kämppään ;)) Miulla oli kyllä muutaman viikon sellainen muuttostressi, kun ekaks edellisestä asunnosta hävitettiin kierrätykseen melkein kaikki miun mukavat nukkumispaikat, kuten sängyt ja tuolit. Sitten pikkuhiljaa talo rupesi tyhjenemään ja miun piti aina vaan jäädä odottamaan :(  Sitten vihdoin ja viimein koitti se hetki, että miutkin köijättiin muuttokuormaan ja tuotiin tänne ihan outoon paikkaan. Siinä meni kyllä jokin aika ennen kuin tämä rupesi tuntumaan kodilta. Sitten on ollut vielä aivan armoton helleheinäkuu ja miulta meinovaa kieli tipahtaa ihan kokonaan. Mutta on täällä mukaviakin juttuja, kuten uimapaikka ihan tuossa lenkkipolun varrella. Olen päässyt jo kaksi kertaa uimaan ja tänään saatan päästä taas. JIPPI JAA JEE!


sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Täkin alla piilossa


Eilen petasin mamman toimistossa olevan tuolin päällä olevan petini uuteen uskoon eli täkki oli mamman mielestä ihan väärässä asennossa. Mamma otti täkin ja laittoi sen minun päälleni, jotta olin ihan näkymättömissä täkin alla. Sitten mamma meni saunaan ja ihmetteli saunan jälkeen, että missä se hänen rakas karvakasansa on? Mamma tuli katosmaan ja siellähän minä makasin täkin alaa ihan hiiren hiljaa. Mamman oli kuulemma ihan pakko ottaa valokuva minusta siellä piilossa, kun osasin olla ihan hiiskahtamatta paikoillaan niin pitkän aikaa :) Mutta ei kai se ihmekään ole kun eilen oli kuitenkin ulkona -30 astetta pakkasta ja minuakin rupeaa nuo pakkaset jo pikku hiljaa ottamaan herneeseen!


lauantai 13. helmikuuta 2010

Laskiaispulla


Tämän päiväinen päiväkahvipulla meinasi muodostua minulle ongelmaksi. Mamma antoi oman laskiaispullan hattukappaleen minulle kokonaisena ja se tarttui kitalakeeni kiinni kuin liima. Mamma oikein aukaisi pitkän kuononi ja katsoi suuhuni ja siellähän se pulla oli kitalaessa kiinni. Eikä siinä auttanut vaikka kuinka nosti pitkän kuononsa kohti kattoa ja yritti imeskellä pullan pois kitalaesta. Pulla kesti suussani varmaan puoli tuntia ennen kuin se irtosi.



torstai 4. helmikuuta 2010

Pallo


Olen ollut taas ahkera harkkavastustaja juniorille, kun se harjoittelee säbää täällä kotona. Yritän hiki päässä ja kieli pitkällä saada säbäpallon haltuuni. Joskus saan sen ja joskus se jää saamatta. Sitten omin nämä pallon itselleni ja kun saan sen rikki, niin eihän juniori sillä sen jälkeen tee mitään. Mamma kerää rikkoontuneet pallot ja viskaa roskiin.

lauantai 16. tammikuuta 2010

Palkkapäivä




Koska kerran mamma sai eilen kasan kirjoja ja juniori piikkimaton, niin minunkin piti saada jotakin. Mamma kävi tänään ihan tuossa lähikaupassa ja löysi minulle vallan mainion aktivointipallon, jippii! Tuonne sisään laitetaan pallon toisesta päästä pieniä koiran makupaloja ja sitten kun palloa pyörittää niin raksut kulkeutuvat sellaisen spiraalin läpi ja tipahtavat ulos toisesta päästä. On muuten tosi mukava aktivaattori minulle ;) Hokasin heti miten se toimii!




Mamma vaan oli pikkasen inhottava, kun osti minulle todella isoille koirille tarkoitetun pallon. Eikä minun todella pitkä kuononi meinaa millään ylettää palloa puremaan. Mutta mammalla olikin vissi tarkoitus, ettei pallo heti menisi rikki minun hampaissani.