Koiramaista Joulua kaikille!

Haluan viime vuotisella Joulukuvallani toivottaa kaikille koiraihmisille Oikein koiramaista Joulua!

Sairaalareissu!

Tuo mamma on ollut niin kiireinen, niin kiireinen, ettei ole joutanut kertomaan teille minun sairaalakeikastani ja paranemisestani tänne ollenkaan, höh! Onneksi se on kerennyt jossain välissä hoitaa minua ja minun tarpeeni, kun ei minua yksin kuitenkaan uskalleta päästää pisu- ja kakkalenkeille ;))) Nyt onkin ollut jo pitempään sellainen sääntö voimassa, etten pääse edes iltapisua tekemään etten olisi jossakin narun päässä kiinni. Mistäköhän sekin johtuu, ihmeellistä? Kyllä se mamma yrittää minulle selittää, mutta arvatkaa muistanko enää huomenna.


Eli itse asiaan. Mamma vei minut marraskuisena tiistaina ruokatunnillaan sairaalaan ja hetihän minä pääsin piikille. Lääkäri pisti takakankkuuni sellaista ainetta, että minua rupesi aivan kamalasti nukuttumaan. Mutta minä poikapa olenkin sellainen, etten heti taivu. Mamma laittoi minut monta kertaa maahan nukkumaan, mutta minä aina pinnistelin sieltä ylös kunnes vihdoin viimein uni voitti. Sitten mamma oli häipynyt tekemään sitä tärkeää ja rakasta työtään, kun minua operoitiin. Minulta otettiin molemmista ylärivistä kaksi viimeistä hammasta pois. Olivat kuulemma kuluneet niin paljon, että aiheuttivat toiseen poskeen paiseen ja toiseen poskeen oli jo muodostumassa paiseen alku. Sitten mammalta tiedusteltiin, kun se tuli minua hakemaan, että syönkö oikeita luita? Mamma sanoi etten syö muuta kuin pesäpalloja ja keppejä. Mammalle jäi vähän kaivelemaan, että pitäisikö pesäpallot raivata pois minun ulottuviltani!?!?!? Sitten toinen hupaisa juttu kun mamma tuli hakemaan minua, yksi täti joka hoisi minua oli sanonut mammalle, että hän haluaisi ottaa minut omaksi koirakseen tai maskotiksi eläinklinikalle. Mammalta jäi suu auki kun se ihmetteli, että joku todella tykkää tällaisesta ikiliikkujasta!!! Mutta ei se mamma onneksi raaskinut luopua minusta ja toi minut toipumaan kotiin. Juniori sitten otti minusta kuvia, kun en millää taas malttanut levätä nukkuen vaan minun piti ihan väkisin tokkurassa nousta jaloilleni. Ja mitä siitä seurasi - meinasin monta kertaa kaatua kun pyörrytti ja olin niin kipeä. Kuvassa näkyy etujalastani paljaaksi ajeltu kohta, jossa oli kanyyli leikkauksen ajan. Se on vieläkin vähän hassun näköinen toiseen jalkaan verrattuna, mutta kyllä se karva siihen kasvaa. Sitten leikkauksen jälkeen sain taas vedelle pillereitä naamaani, kolme päivää söin särkylääkkeitä ja antibioottia viikon. Mamma ja minä itse olemme nyt tyytyväisiä kun minä olen taas terve.

Pelimies

Yhtenä iltana viikolla mammalle esiteltiin ihka uusi pelimies nro 25. Pelipaita sopi erittäin hyvin väritykseeni ja sain juniorilta muutaman hikinauhan ranteisiin. Mamma kyllä kyseli, että mikä laji, mikä maa? Edustan tietenkin Suomea, mutta laji voisi olla vaikka se säbä, jota juniori minun kanssa harjoittelee aina joskus. Muuten mieluisin laji voisi olla pesäpallo, koska omistan jo valmiiksi niin monta pesäpalloa. Pesäpalloa olisi ja on mukava käydä hakemassa ja siinä olisi vähän enenmmän sitä juoksemista, josta myös tykkään.

Sairas vääns

Mamma yritti ottaa vasemmasta poskestani kuvan teille nähtäväksi, että tietäistte mistä on kyse. Minulla on ollut jo pitempään aina joskus poskessani patti. Aikaisemmin se on ollut siinä muutaman päivän ja kun mamma rupeaa puhumaan lääkäriin menosta, niin se on siitä hävinnyt. On myös ollut tosi pitkiä aikoja, ettei siinä näy mitään. Mamma on pähkäillyt, että se on joku rauhanen joka välillä ärtyy.

Tänä syksynä patti on ollut koko ajan jonkinlaisena kohoumana poskessa. Välillä se on ollut tosi iso. Silloin minun pitää hangata sitä juuri siihen mamman ostamaan uuteen olohuoneen mattoon, koska se helpottaa kutinaa parhaiten ;)) Sitten jossain vaiheessa pattiin tuli haava ja siitä valui sellaista veristä visvaa ja arvatkaa onko sitten ollut vähän joka paikka aina siinä nesteessä. No viime perjantaina mamma sai vihdoin aikataulunsa käymään niin, että hän vei minut tuohon lähellä sijaitsevaan Kivuttomaan eli eläintohtorille. Kun menimme siihen pihalle ja sitten sisälle, niin sain sellaisen koirien hepulin. Minulta meni kuono ihan sekaisin, koska hajuja oli aivan valtavasti. Sisällä oli toinen koira, jonka kanssa ruvettiin kilpalaulantaan. Juniori, joka oli myös mukana sanoi, että myö juteltiin sen toisen koiran kanssa. Mammasta ulina oli tosi outoa, koska normaalisti minä saatan olla viikkoja virkkamatta mitään koiralle ominaista haukuntaa yms. No sitten päästiin vihdoin eläintohtorille, joka oli tosi kiva nainen, taitaa olla sen klinikan omistaja, mamma tiesi. Lääkäri laittoi minut sellaiselle tutkimuspöydälle, joka nousi ylös ja sitten teki kyllä vähän kipeää, kun lääkäri tutki minun poskea. Diagnoosiksi tuli, että hammas on jossain vaiheessa lohjennut ja se on aiheuttanut paiseen joka nyt ei parane ennen kuin lohjennut hammas poistetaan. Operaatio on minulla edessä reilun viikon päästä tiistaina. Mamma vie minut tohtorille ruokatunnilla ja minut nukutetaan ja operoidaan ja sitten mamma käy hakemassa minut kotiin toipumaan. Nyt syön antibioottia tabletteina ennen operaatiota. Mamma piilottaa tabletin kinkkusiivuun ja minä poika popsin sen herkkuna suihini enkä edes älyä, että siinä samassa menee tabletti mukana.

Piilosilla

Yhtenä iltana tein mammalle pienen kepposen Menin piiloon ja olin ihan hiljaa ja kuuntelin ja odottelin milloin mammalle tulee hätä, että missä minä olen. Tosiasiassa sotkeuduin pahemman kerran petihommissa. Olin laittamassa mammalle sänkyä valmiiksi nukkumaan menoa varten, kun eksyin päiväpeiton alle. Mamma etsi minua joka paikasta ja rupesi viimein huutelemaan kovalla äänellä, jolloin minun piti yrittää päästä pois pälkähästä katsomaan, että mikä sillä on hätänä? Siinäpä sitten meni jonkin aikaa ennen kuin eksyin pois päiväpeiton alta ;))

Minä 7 vuotta!

Tänään on ollut mukava päivä, koska mamma ja juniori ovat lomalla ja minäkin olen saanut mahan täydeltä ulkoilua ja muuta hyvää. Arvatkaas miksi? Koska tänään on minun synttärit - täytän 7 v. Aamusta alkaen olen ollut mamman apuna haravointitouhuissa. Se on minusta älyttömän kivaa puuhaa. Vien oman palloni viskattavaksi ja jos mamma ei jaksa viskata, niin piilotan sitä sitten lehtikasaan. Mamma rahtaa lehdet isompaan kasaan ja sinne pallon piilottaminen onkin jo haasteellisempaa.


Tänään sain myös tupla-annoksen ruokaa juhlan kunniaksi. Ensin sain ihan normaalin annoksen raksuja ja tuossa äsken kun tultiin kolmannelta haravointikeikalta ulkoa, sain oikein mamman tekemän synttärikakaun. Kakkuna oli lihapiirakka, jossa oli yksi nakki kynttilänä ja sitten vähän makeaa eli juniorin suklaamuroja koristeena. Meinasin tukehtua, kun pudotin koko kakun lattialle ja sitten arvelin, ettei tämä olekkaan minulla ja hotkin koko komeuden kitaani niin nopeasti kuin ennätin :)

Kaikki kaikessa

Arvatkaa mitä nämä ovat? No nehän on minun ulkopelivälineet eli jos menen ulos omaan pihaan niin on 100 varmaa, että kohta etsin pallon hampaisiini. Minä olen hyvä etsimään palloja. Mamma kiittelee, kun löydän yhdestä tietystä remmilenkkipaikasta aika usein kalliin pesäpallon. Kuljetan sen kotiin ja sitten leikin mamman kanssa sillä. Mamman pitää viskata mahdollismman monta kertaa pallo ja minä poika juoksen pallon perässä ja kiikutan sen hampaissani takaisin mammalle. Pesäpallot ovat ainoita palloja, joita en ole saanut rikottua. Mutta niistäkin olen saanut syötyä pinnan pois. Tuo yksi musta pallo on sellainen. Muut kuten tennispallot ja lemmikkieläinliikeestä ostetut pallot eivät kestä hampaissani tuntiakaan. Tyhmää, kun tekevät niin huonoja palloja ;( Ja tiedättekö, ei tässä ole kaikki minun palloni. Niitä on lisää eri puolilla pihaa.

Osaan

...osoittaa mieltäni. Tänä aamuna osoitin mieltäni mammalle, koska hän ei antanut minulle normaalia aamupalavoileipää aamulenkin jälkeen. Yleensä saan aamupalavoileivän eli vaalean leivän margariinilla ja gotlerilla, jos olen sen ansainnut eli teen aamulenkillä aamupisun ja -kakan. Tänä aamuna mamma jotenkin ihmeellisesti tuumi, että annetaanpa minulle koirankeksi, joka yleensä annetaan iltapisun jälkeen. No tästäpä sai mamma kokea mielenosoituksena sängyn petaamisen. Mamma oli juuri laittanut sen nätisti päivää varten, niin minä poikapa kävin vähän laittamassa sängyn uuteen uskoon, häh, häh! Sitten menin nätisti kerälle olohuoneen divaanin nurkkaan. Yleensä petaan mamman sängyn illalla, jos minua ei huomioida tai mamma ei lähde silloin minun kanssa nukkumaan, kun minä haluan. Sellainen poika minä olen ;))))

Hautausmaan eläimiä

Mamma kertoi käyneensä hautausmaalla katsomassa vanhempiensa hautaa. Ja arvatkaa mitä mamma oli nähnyt hautausmaalla? No tietenkin niitä ihania, värikkäitä kukkia, joita hän omassa blogissaan esittelee. Mutta minulle mamma näytti paria valokuvaa ja niissä toisessa oli orava ja toisessa oli puppe. Olisinko taivaassa, jos pääsisin hautausmaalle irti juoksentelemaan? Mutta sehän on kokonaan kiellettyä aluetta meiltä koirilta.

Mutta jos näkisin tuollaisen pupen niin aivan varmaan lähtisin ottamaan sitä kiinni. Nimittäin kaikki pupet, jotka uskaltavat tulla kotini reviirille, ajan aivan varmasti pois pihastani.

Sunnuntai aamun reissut

Laitetaan tähän ihan ekaksi tällainen suloinen kuva, jotta saisin tuota mammaa vähän rauhoittumaan ;) Koska tämä aamu ei alkanut niin kuin olisi pitänyt. Minä en saanut oikein nukuttua, kun oli vähän kuuma koko yön. Kerrottakoon teille (jos lupaatte olla kertomatta muille), että olen suurimman osan aikaa sellainen mamman poika, nukun mamman vieressä ja muutenkin tykkään mammasta valtavasti. Tänä aamuna seitsemän aikoihin mamma sanoi minulle, että käy tekemässä aamupisu sillä aikaa kun hän hakee postilaatikosta sanomalehden ja sen jälkeen mennään vielä tirsoille. Mutta muistin sen vain sen aikaa, koska takametsän viidakossa oli jokin mielenkiintoinen hajuaistimus. Mamma tietää, koska näki vilauksen oikein komeasta kissasta. Minulla on niin huono näkö, eikä viidakossa kyllä näkyväisyyskään ole mikään kehuttava, joten suunnistan vaan hajuaistini varassa. Kirsu kohti maata ja menoksi. Mamma houkutteli minua sisään sanomalehden haettuaan, mutta minkä minä vaistoilleni mahdan! Lähdin omille retkilleni ja palasin noin tunnin kuluttua ihan litimärkänä, koska yöllä oli satanut vettä ja metsä oli ihan märkä. Mamma kuivasi minut pyyhkeellä ja sen jälkeen livistin mamman sänkyyn ja rupesin lepäämään, koska aamulenkki oli ihan erilainen kuin yleensä. Mamma on ihan hirveän vihainen minulle, koska se luulee että käyn kaikkien naapureiden takapihalla häiriköimässä. Mutta enhän minä.... Joskus mamma pelottelee tällaisen retken jälkeen, että kohta soi ovikello ja poliisit tulevat hakemaan minua, mutta ei kai se tosissaan, jos minä vain annan kissalle vähän kyytiä.